tiistai 28. heinäkuuta 2015

Koska me ei olla enää me

Me elettiin vuotta 2008. Se elokuinen päivä jonka numeroa tai viikonpäivää en edes muista. Siitä asti ollaan tunnettu. Ensin vähän vähemmän, sitten aika todella paljon enemmän, nyt taas... Tuntuu kun oltaisiin siinä elokuisessa päivässä, ryhmäytymässä seitsemännellä luokalla liikuntasalissa täysin vieraiden ihmisten joukossa. En tunne sua enää. Ei olla enää me.

Nyt on vaan sinä.
Ja nyt on vaan minä.

Tiedettii toistemme jutut perin pohjin. Aina. Ei tarvinut miettiä mitä toinen ajatteli kun sen näki jo kaukaa. Ei tarvinut miettiä huomaako joku muu, ei huomannut, tai ainakaan tajunnut.

Sulla on aina ollut omat haaveet. Ja omat vaikeudet... Ja niistä ei oo koskaan päästy pois eikä paljon etenemäänkään. Musta tuntuu että edelleen eletään sitä samaa ysiluokkalaisten päivää jolloin tulit pyytämään mut sun kanssa terveydenhoitajalle, koska tiesinhän kaikkea mitä et uskaltanut itse yksinäsi kertoa ja kaipasit apua. Nyt avun kaipuu on vain muuttunut. Siitä piikitellään. Siitä valitetaan. Siitä muistutellaan syyttävästi. Ei se oo enää avunpyyntöä. Se on jotain aivan muuta.

Mullakin on edelleen omat toiveet ja haaveet. Niistä muutamia on jo toteutunut ja tunnen eläväni ja olevani onnellisen ja hyvän tukevan pohjan päällä. Vaikka elämäni onkin vielä hyvinkin edessä ja sinunkin, niin pelkään joka sekuntti että sun on jo eletty. Ettei sulla ole enää mitään edessä, kaikki vaan takana. Ja olen vihanen. Ilkeä. Epäkiitollinen siitä kaikesta jota olen sulta saanut. Koska tunnen että ei mun kuulu olla siitä kiitollinen, koska ei sunkaan elämä paremmaksi ole mun ansioista muuttunut. Ehkä huonommaksi.

Mutta miksi!? Sitä en tosiaan tiedä.

Olen niin onnellinen paskiainen sinulle että hävettää. Mutta koska en halua esittää muuta. En halua olla onneton, koska sä olet. Haluaisin olla esimerkki. Että hyvääkin on. Mutta et nää sitä koskaan niin. Näät vaan kaiken tasaisen harmaana, etkä välitä siitä kuinka jollain tässä maailmassa voi olla hyväkin olla. Mua ei kiinnosta politiikka eikä muutkaan isot asiat, saat hoitaa sen puolen aivan itseksesi. Mua myös häiritsee onnettomat asiat, koska ei mun elämässä ole isoja vääryyksiä. Jos tukka ei värjäänny tai sukat on keskellä lattiaa niin mulle se on sama asia kun sulle se että sun puol elämää haluama heppa ei nyt pääsekään sun luo. Mutta niin se vaan menee. Ihmisillä on eri arvot. Ja sille ei voi mitään.

Voisin kihistä kiukustani ja haukkua sut pataluhaksi mutta en halua. Se on turhaa. Koska niin sä sanoisit mustakin. Sen takia että en nää sua enää niin usein. Ja miksikö en?

Koska me ei olla enää me.

torstai 9. heinäkuuta 2015

Ylläripylläri

Uuh eilen tuli semmonen tarves töissä ku oli oikeen tylsää et tänään on pakko ostaa jollekki lahja. Joku muukin varmasti tietää sen tunteen ku tulee semmonen et nyt haluun ostaa lahjan!
Noh kävin pienen muistelon hakemassa Cittarin suklaa- ja pehmoleluosastolta Jesse rakkaalleni ja painuin kotiin. Noh ite ku pääsin jo kaheksalta ja sit olin joskus yheksän maissa kotona ku kävin vielä äitillä ja iskällä nopeesti pyörähtämässä ja siitähän se ajatus taas sitten karkas!

Sateinen ja pimee ilta vei mut kynttilälaatikon luokse ja samalla tajusin jo kaivavani kynttiläkippoja vähän lisää taas esille tuolta Partyliten jemmastani! ;D Meiltä jäi silloin remontissa vanhan wc-kaapin peiliovet tohon lojumaan jos joku joskus tekis niistä jotain kivaa niin eikös siitä tullukki niiiin ihanan nätti ku laitoin kirkkaat jalalliset Partyliten Kauniit Linjat -kupit siihen ja tuikkuja seuraksi. Aah rakastuin taas niiiiiin noihin kynttilöihin!


Noh jos on kynttilät ni miks en ois sit tehny koko kattauksen. Kävin pöllimässä vähän penkistä oman maan kukkasia ja levitin vihdoin ja viimein pöytäliinankin pöydälle! Samaan syssyyn sit lautaset ja taitellut servetit laseihin! Vaikka keitin vaan edellispäiväsen keiton lämpimäks niin oli silti ihan luksusta syödä kynttilöiden valossa ku toinen tuli töistä ja sai sen kaupasta ostamani pienen paketinkin! :)


Näitä ku sais välillä itekki ni oishan se ihan kiva mut kyl rakastan kyhäilläki tämmössii ylläreitä ♥

-Tiia-

tiistai 7. heinäkuuta 2015

Happy weekend

Yhden työpäivän jälkeen taas vapaapäivän viettelyä ja pakko päivitellä vähän viikonloppukuulumisia! Jessekin tulee vasta parin tunnin päästä aamuvuorosta ja sit vasta alkaa taas hälinä ku pitäis joka paikassa käydä niin rauhaisaa vielä tässä kirjoitella! Vapaapäivinä kun pitäis aina näin viikolla saada kaikki asiat hoideltua ku muut päivät menee niin töissä et ei ehdi ku kotona käydä syömässä ja nukkumassa! ;D


Mutta asiaan mistä tulin kirjottelemaankin! Siis viikonloppu meni kyllä niin mukavasti!
Perjantaina heti viikonlopun alkamisen kunniaks kävin mummolla ja vaarilla leikkaa niiden hiukset ja ne oli taas niin vekkulilla tuulella et ohhoh ;D Aina välillä niillä on niitä parempia päiviä ja se on niin ihanaa osua niille sinä päivänä ;D vaikka ainahan ne on niin ihania mut silloin ku niillä on oikee vekkulipäivä ni ne on niin hassuja ♥ ;D Noh se siitä ja hain Kiian ku se oli tullu meille sillä aikaa ja käytii hakee iiiiiso kasa ruokaa kaupasta et viikonlopuks ja vähä seuraavilleki päiville riittäis! :) Illalla paistettiin viel iltapalaks pienet burgerit grillillä ja möllötettiin telkkaa.


Lauantaina sit olikin ihan eri meininki. Ihana helle meitä vielä suosi ja olikin tosi lämmintä! Käytiin Kiian kanssa hakemassa vielä ulkomyynnistä mansikat ja herneet ja robbarista vähän paketointitarpeita! Tehtiin mansikkamarenkimössöä omnom ja sitten saatiinkin jo alkaa kattelee ribsejä grilliin. Ostettiin robbarista mökkipeli ja siinähän meillä kuluki oikein hyvin päivä ku useempi peli pelattiin päivän aikana! Sit keiteltiin perunoita ja tehtiin salaattia ribsien seuraks ja omnom taas ku oli niiiin hyviää! Ehittiin siinä illan aikana viel käydä saunassakin ja heitellä tikkaakin! ;)


Sunnuntaina aikasin aamulla oli lähtö Ähtäriä päin! Tehtiin mukava päivän reissu Ähtäriin ja eläinpuistoon! Nähtiin pikkusia eläimiä ja pikkusia poikaseläimiä ja isojakin eläimiä sinne väliin! Ilma oli kyllä aika paljon viileempää jo sunnuntaina vaikka hyvin me kyllä pärjättiin ilman pitkähihasia kun aurinko kuitenkin paisteli! Oli kyllä tosi kiva reissu nähdä vähän erilaisiakin maisemia kun aina vaan samoja! Siinäpä se autonpenkillä suurimmaks osaks kuiteskin meni sunnuntai. Illalla vielä käytiin viemässä iskälle synttärilahja, kun synttäripäivää vietteli ja sehän olikin ilonen juttu! ;) Onnea iskä vielä kerran ♥


Josko tässä ois nyt selvitys meidän mahtavasta viikonlopusta! Oli niin ihanaa vaa olla yhessä ja tehä kaikkia juttuja ilman et kaikki vaa ois istunu puhelimet kourassa jossain sohvalla kattoen telkkaria. ♥ Tästä päivästä taitaa tulla ennemminkin sellanen, koska toi taivaanukko on ilmeisesti päättänyt meitä kovinkin kovasti kastella... ;( Vaikka toisaalta ihan hyväkin että välillä taas sateleekin!

-Tiia-